Totta ja tarua mielenterveyden ongelmista

1. Mielenterveyden ongelmat koskevat vain psyykkisesti sairaita.
– Väärin. Kuka tahansa voi jossain elämänsä vaiheessa kohdata mielenterveyden ongelmia. Myötä- ja vastamäet ja niihin liittyvät henkisen hyvinvoinnin vaihtelut kuuluvat elämään. Mielenterveyden ongelmista yleisimpiä ovat pitkittyneet stressioireet, ahdistuneisuus ja masentuneisuus. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan silloin, kun oireet ovat pitkäkestoisia ja lääkärin diagnosoimia, kertoo Maarit Lassander.

2. Mielenterveyden ongelmista kärsivä ei jaksa nousta sängystä, käydä koulua tai mennä töihin.
– Mielenterveyden ongelmat vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Joku voi muuttua ylienergiseksi, toinen taas menettää toimintakykynsä ja erakoitua. Henkinen pahoinvointi ei aina näy ulospäin. Mielenterveys on yhä tabu, ja siksi moni yrittää elää normaalia elämää, vaikka jäisi mieluiten sänkyyn. Sinunkin lähipiirissäsi joku – työtoveri, ystävä, koulukaveri – saattaa kärsiä mielenterveyden ongelmista. Siksi on tärkeää olla aistit valppaina ja tiedustella läheiseltä hänen vointiaan, mikäli epäilet ettei kaikki ole kunnossa.

3. Mielenterveyden ongelmia kokenut ei voi koskaan tulla täysin terveeksi.
– Väärin. Oikealla hoidolla valtaosa mielenterveyden ongelmista paranee tai lievittyy.

4. Mielenterveysongelmat ovat merkki luonteen heikkoudesta ja tahdonvoiman puutteesta.
– Ei todellakaan! Mielenterveyden ongelmat voivat koskettaa ketä tahansa elämän aikana; ne ovat yleisin syy sairauslomiin. Voimattomuuden tunne ja kyvyttömyys ryhtyä mihinkään ovat yleisiä merkkejä mielenterveyden ongelmista, eivät henkilökohtaisia ominaisuuksia. Elämäntilanne ja perintötekijät vaikuttavat myös alttiuteen sairastua niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Yleisesti ajatellaan, ettei mielenterveysongelmista kärsivä henkilö pärjää työelämässä tai koulussa. Käsitys on väärä. Monella on sekä halua että kykyä työskennellä tai opiskella.

5. En tiedä mikä minua vaivaa, eikä minulla ole ketään kenen kanssa puhua.
— Mikäli epäilet että sinulla on mielenterveyden ongelmia, käänny terveyskeskuksen, koulu- tai työterveyshuollon puoleen. Voit myös soittaa Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämään kriisipuhelimeen, olla yhteydessä seuran paikallisen kriisikeskukseen tai jutella nimettömänä Sekasin-chat-palvelussa. Avun hakemisessa, tai siinä että kertoo mielenterveysongelmastaan, ei ole mitään noloa tai hävettävää!

6. Tytöt ovat henkisesti hauraampia kuin pojat.
— Ei pidä paikkansa. Tytöt tosin kokevat poikia enemmän paineita muun muassa ulkonäön, ryhmään sopeutumisen ja koulumenestyksen suhteen. Tyttöjen ja poikien henkinen hyvinvointi myös näkyy eri tavalla. Tytöt eivät välttämättä peitä alakuloaan ja hakevat helpommin apua. Pojille tunteista puhuminen voi olla suurempi tabu, mikä saattaa antaa vaikutelman, että pojat ovat henkisesti vahvempia ja voivat paremmin.

7. Itsemurhasta puhuminen itsemurhaa hautovan kanssa on vaarallista.
– Väärin! On todella tärkeää keskustella asiasta itsetuhoisia ajatuksia omaavan henkilön kanssa. Itsemurhasta puhuminen ei lisää itsemurhan riskiä, päinvastoin. Keskustelu voi ehkäistä aikeen toteuttamisen. Tällaisissa tilanteissa tukena oleminen voi kuitenkin vaatia apua muilta, Maarit Lassander muistuttaa.