Gabriel: "Olen kulkenut omaa polkuani ja olen ylpeä siitä"
Tapaa TikTok-profiili ja Good Luck Guys -osallistuja Gabriel, joka kertoo lapsuudestaan ja siitä, miten hän on luonut uuden perheen omilla ehdoillaan.

Miten sinun matkasi alkoi, Gabriel?
Tulin Norjaan yksivuotiaana äitini kanssa, haimme turvapaikkaa ja päädyimme pieneen kaupunkiin. Aika pian kävi selväksi, että erotuin joukosta – olin tummaihoinen ja käyttäydyin eri tavalla yhteiskunnassa, jossa sellainen huomataan välittömästi.
Entä miten se vaikutti lapsuuteesi?
Tunsin oloni ulkopuoliseksi jo neljännellä luokalla. En saanut koskaan olla poikien kanssa ja syytin siitä itseäni jo varhain – oliko se oma vikani, että he kiusasivat minua? Yritin olla välittämättä, mutta se syöpyi mieleeni. Ja kiusaaminen yltyi vuosien varrella.
Olipa rankka alku – miten pääsit siitä eteenpäin?
Vaihdoin koulua viidennellä luokalla, kun kiusaaminen kävi sietämättömäksi – minua lyötiin ja ajettiin takaa. Aloin tuntea, että siihen kaikkeen oli erityinen syy. Päässäni alkoi kehkeytyä ajatus: ”Ehkä en ole samanlainen kuin kaikki muut?”.
“Antakaa minun itse selvittää, olenko queer sen sijaan, että
paiskaatte sen vasten kasvojani”
Milloin aloit ilmaista itseäsi luovasti?
Kun olin 13-vuotias, aloin julkaista videoita netissä. Rakastin sitä – olin vihdoinkin löytänyt jotakin, joka tuotti minulle iloa! Mutta kommentteja alkoi sadella nopeasti: “Oleko homo?”, “Olet gay, etkö olekin?”. Ongelmana ei ollut se, olinko sitä vai en – vaan se, etten saanut aikaa päättää siitä itse. Mietin: ”Antakaa minun itse selvittää, olenko queer sen sijaan, että paiskaatte sen vasten kasvojani”.
Miten se vaikutti sinuun sisäisesti?
Minuun iski eräänlainen itseinho, kun tajusin olevani queer. Tuntui siltä, että kaikki vaikeat asiat elämässäni johtuivat seksuaalisesta suuntautumisestani, ja sen takia aloin inhota sitä osaa itsessäni.
Millaista oli kertoa äidillesi?
Se on vaikeinta, mitä olen tehnyt – hän oli koko perheeni ja ainoa, joka minulla oli. Mutta kun tulin kaapista, hän sanoi, että palaisin helvetin tulessa ja etten ollut enää hänen poikansa. Hän otti avaimeni, lukitsi minut ulos ja soitti poliisit paikalle, kun yritin päästä sisään. Olin 19-vuotias ja jäin yhtäkkiä kodittomaksi.
Se oli varmasti todella rankkaa – miten pääsit siitä eteenpäin?
Keräsin rahaa ja muutin Osloon. Alku oli raskas, mutta ajan myötä olen löytänyt ihmisiä, jotka todella välittävät minusta. He rakastavat minussa kaikkea sitä, mitä joskus vihasin itsessäni. Ja aina, kun olen heidän kanssaan, jokin minussa paranee.
“Voit valita oman perheesi”
Mitä “perhe” sinulle nykyään merkitsee?
Perhe ei tarkoita vain verisidettä. Voit valita oman perheesi – ihmiset, jotka näkevät sinut, tukevat sinua ja rakastavat sinua juuri sellaisena kuin olet. Ja koti on paikka, jossa tunnet olevasi hyväksytty.
Jos saisit elää elämäsi uudelleen, mitä tekisit toisin?
En mitään. Olen ylpeä elämäntaipaleestani. Vahvimpia ihmisiä ovat usein ne, jotka ovat kokeneet kovia. Olen löytänyt oman ääneni, enkä haluaisi koskaan olla kukaan muu kuin se, joka nykyään olen.