Totuus suojakertoimista
Aurinkotuotteen SPF-lukema ilmaisee, kuinka paljon kauemmin tuotteella suojattu iho kestää aurinkoa ennen kuin se alkaa punoittaa verrattuna suojaamattomaan ihoon. SPF 10:n turvin voit siis ottaa aurinkoa 10 kertaa kauemmin ilman että ihosi palaa kuin ilman aurinkosuojatuotetta.
Todellisuudessa saatat kuitenkin tarvita korkeamman suojakertoimen, sillä aurinko aiheuttaa muitakin vaurioita kuin ihon palamista. Yleinen uskomus on, että tummemmalle iholle riittää matalampi suojakerroin. Vaikka tumma iho kestää auringonsäteitä paremmin kuin vaalea, se voi palaa tai siihen voi tulla aurinkoihottumaa tai pigmenttimuutoksia.
UV-filtterit suojaavat ihoa palamisen ohella myös riskiltä saada pigmenttiläiskiä, ihon ennenaikaiselta ikääntymiseltä sekä ihosyöviltä. Siksi sekä ruskettunut että tumma iho pitää suojata kunnolla.
Tarkista aina, että aurinkotuote suojaa sekä UVA- että UV-säteiltä. UVB-säteet voivat aiheuttaa erityyppisiä aurinkoihottumia, UVA-säteet puolestaan ryppyjä – sen lisäksi että ne ruskettavat.
Kohtuullinen määrä UVB-säteitä on toisaalta hyödyksi, sillä ne auttavat vahvistamaan ihoa ja lisäämään D-vitamiinin määrää elimistössä. Monia askarruttaa se, estävätkö aurinkosuojat D-vitamiinin muodostumisen. Totuus on, että UVB-filtterit rajoittavat jonkin verran D-vitamiinituotantoa, mutta eivät täysin estä sitä. Vaaleaihoiselle riittää, kun kasvojen verran ihoa altistuu vartin verran päivittäin auringolle, jolloin D-vitamiinituotanto nousee maksimitasolle. Ja useimmat meistä haluavat nauttia auringosta huomattavasti pidempään kuin 15 minuutin ajan, eikö vain?